Rodun kannalta on aina hyvä, jos mahdollisimman monia uroksia käytetään siitokseen ennen niiden kastrointia. Uroksen pitäminen ei kuitenkaan ole aina helppoa.
Kissaliiton alaisessa kasvatuksessa siitosuroksen omistajan pitää tehdä siitosuroksen omistajan sopimus ennen ensimmäistä astutusta. Sopimus on omistaja-, ei kissakohtainen ja se tehdään vain kerran
vaikka omistaisi useita uroksia. Kaikkien uroksen omistajien on kuitenkin tehtävä sopimus.
Käytännössä ennen ensimmäistä astutusta tulee urokselta ottaa FeLV- ja FIV-testit (verinäyte eläinlääkärissä). Tuloksen saa viikossa, pikatestin tuloksen heti. Jos uros on siitoksessa pitkään,
se testataan yleensä uudelleen säännöllisin väliajoin. Testituloksesta annetaan kopio naaraiden omistajille. Samoin uroksen omistajan kannattaa aina pyytää kopio uroksella vierailevien
naaraiden FeLV- ja FIV-testitodistuksista.
Periaatteessa myös uroksen omistajan tulee varmistua siitä, että astutus on Kissaliiton sääntöjen mukainen, joten on syytä tutustua rekisteröintisääntöihin.
Uroksen osalta vaaditaan ennen pentujen rekisteröintiä seuraavat todistukset:
Uroksen ja naaraan omistajat tekevät kirjallisen astutussopimuksen. Kissaliitolla on valmis astutusopimuspohja, jonka löydät Kissaliiton sivuilta: Kissaliiton lomakkeet
Sopimuksessa on yleensä sovittu siitä, miten toimitaan, jos astutus ei ensimmäisellä yrityksellä onnistukaan. Jos siitosuros on kovin nuori, kannattaa varautua siihen, ettei astutus heti onnistu.
Kaikki urokset eivät ole täysin sukukypsiä, vaikka ne ovat aloittaneet merkkailun tai yöhuutelun.
Kun pennut ovat syntyneet kasvattajalla on käytännössä kaksi kuukautta aikaa rekisteröidä ne. Kasvattaja tarvitsee rekisteröintiä varten
astutustodistuksen, jonka uroksen omistaja allekirjoittaa, sekä aikaisemmin mainitut todistukset. Todistuslomakkeen löydät Kissaliiton sivuilta: Kissaliiton lomakkeet
Astutusmaksut ovat periaatteessa aina kahdenvälinen sopimus. Kuitenkin roduissa on usein vakiintuneita käytäntöjä astutusmaksujen osalta. Jotta kumpikin osapuoli osaa
arvioida sopimuksen kohtuullisuutta, olisi syytä selvittää esim. rotuyhdistyksiltä millaisia astutusmaksukäytäntöjä ja -tasoja on ollut.
Joskus sovitaan myös astutusmaksun sijasta esimerkiksi niin, että uroksen omistaja saa pentueesta pennun. Näissä tilanteissa tulisi sopimuksessa huomioida myös se mahdollisuus, että
pentuja syntyy vain yksi tai pennuista yksikään ei ole sen tasoinen kuin uroksen omistaja haluaisi. Lisäksi on sovittava, saako uroksen omistaja valita pennun ensin.
SEURAAVA SIVU: Astutus
Myös omaa sopimusmallia voi käyttää, mutta sopimuksessa pitäisi osata huomioida monta asiaa, joten valmis pohja on helpompi.
Normaali käytäntö on, että uroksen omistaja antaa
allekirjoitetun astutustodistuksen sen jälkeen, kun hän on saanut sovitun astutusmaksun. Voidaan myös sopia toisenlaisesta järjestelystä, mutta se pitäisi aina tehdä jo ennen astutusta.
Uroksen omistajalla on oikeus odottaa saavansa sovitut maksut ennen kuin antaa todistuksen. Sen jälkeen on vaikea periä saataviaan kasvattajalta. Kasvatukseen liittyvät kulut
ovat kasvattajan, eivät uroksen omistajan, vastuulla. Eihän kasvattajankaan tarvitse huolehtia uroksen pitämisen ongelmista tai uroksen kuluista. Kasvattaja saa korvauksen menoistaan vasta
myytyään pennut, joten jo astutusta suunnitellessa on arvioitava omaa taloudellista tilannettaan.