Ennen astutusta naaras tulisi madottaa ja myös rokotusten olisi hyvä olla voimassa koko raskauden ajan sekä myös pentujen ollessa pieniä. Vaikka naaraan periaatteessa voi rokottaa raskausaikana, lienee turvallisempaa rokottaa ennen astutusta mahdollisen rokotusreaktion varalta. Myös uroksella tulisi olla rokotukset voimassa ja madotus hoidettuna. Astutusta tulee siirtää, jos jompikumpi osapuolista ei ole terve tai epäilee niiden olevan sairas.

Astutus voi tapahtua naaraan kotona, uroksen kotona tai jossakin muussa paikassa. Tärkeintä on, että kissoille on olemassa rauhallinen oma tila, jossa ei ole muita kissoja lähellä. Tilan tulisi olla myös mahdollisimman turvallinen ja pelkistetty, ei korkeita paikkoja joista pariskunta voi touhussaan pudota tai ahtaita koloja, joihin naaras voi piiloutua urokselta. Tilan ei tarvitse olla suuri, kunhan uroksella on riittävästi tilaa perääntyä naarasta karkuun astutuksen lopuksi. Jos lattia on kovin liukas, matto voi olla tarpeen, että uros saa pidettyä naaraan paikallaan.

Ongelmat korattien astutuksessa liittyvät useimmiten urosten nuoreen ikään ja kokemattomuuteen. Koska urokset merkkailevat, niitä pyritään käyttämään mahdollisimman aikaisin. On kuitenkin muistettava, että merkkailu ei aina tarkoita täydellistä kypsyyttä ja esim. vuoden ikäinen uros voi yksinkertaisesti olla liian nuori. Jos naaraskin on kokematon, ei astutus aina onnistu. Vaikka astutus onnistuisikin, ei nuori uros aina saa naarasta tiineeksi, mikä ei tarkoita että uros olisi steriili. Joskus jokin yhdistelmä ei yksinkertaisesti onnistu, vaikka molemmat partnerit saavat muiden kanssa pentuja.

Naaraan aggressiivinen käytös urosta kohtaan on astutustilanteessa normaalia, liian ”kiltti” naaras voi jopa sammuttaa uroksen astumishalut. Uroksen aggressiivisuus voi olla joskus ongelma, nuoret urokset eivät aina heti hoksaa, että kysymyksessä on naaras vaan koratmaiseen tapaan hyökkäävät 'vieraan' kissan päälle. Sähinät, murinat ja lauleskelu ovat normaalia astutuskäyttäytymistä, mutta jos uros alkaa ulvoa vertahyytävästi karvat pystyssä naaraan nähdessään, on syytä aloittaa varovasti. Laita naaras turvaan kuljetuslaatikkoon ja anna uroksen olla samassa tilassa vaikkapa muutaman tunnin kunnes se alkaa käyttäytyä normaalimmin. Kannattaa olla varovainen, joskus uros hormonihöyryissään voi käydä tutunkin ihmisen päälle ja käyttäytyä arvaamattomasti. Parasta olisi antaa kissojen olla kahdestaan, epävarman ihmisen läsnäolo pahentaa tilannetta entisestään. Jos molemmat omistajat ovat ensikertalaisia, voisi olla suositeltavaa pyytää alkuun mukaan joku kokeneempi kasvattaja tai uroksen omistaja arvioimaan tilanne.

Astutuksen onnistumisen tietää yleensä siitä, että naaras rääkäisee ja yrittää hyökätä uroksen kimppuun. Kaikki naaraat eivät kuitenkaan huuda ja jotkut urokset eivät astu lainkaan ihmisten läsnä ollessa tai valoisaan aikaan. Vaikka ei näkisi tai kuulisi mitään ja kissat ovat olleet yhdessä vähintään vuorokauden, ei toivoa kannata täysin menettää.

Esimerkki onnistuneesta astutuksesta

Suositeltavaa olisi ajoittaa astutus niin, että naaraan kiima on kunnolla käynnistynyt. Jos naaras juoksee 5-7 päivää kannattaa astutus ajoittaa 3. päivän tienoille. Yksikin onnistunut astuminen riittää, mutta jotta varmistetaan ovulaatio, olisi hyvä että kissat astuisivat n. vuorokauden aikana useamman kerran. Tavallisesti koratit ehtivät astua n. 10-15 kertaa vuorokauden aikana vauhtiin päästyään. Kissoja ei kannata pitää yhdessä enempää kuin 2-3 vuorokautta, jotta pystyy paremmin arvioimaan synnytyksen ajankohdan. Sinänsä ei ole haittaa, vaikka astuminen jatkuu pitkäänkin.

Astutus ulkomailla

Naaraansa voi astuttaa myös ulkomaisella uroksella, mutta se toki vaatii enemmän vaivaa ja yleensä myös kustannuksia tulee enemmän.

Ensin tulee selvittää miten uros on rekisteröity ja mitä Kissaliitto vaatii ulkomaiselta urokselta, jotta pentue varmasti voidaan rekisteröidä. Astutusmaksukäytännöt ovat hyvin erilaisia eri maissa, joten niistä kannattaa myös kysyä uroksen omistajalta. Astutuksesta pitäisi sopia kirjallisesti (esimerkki englanninkielisestä astutussopimuksesta), jotta molemmat osapuolet ymmärtävät sovitut asiat samalla tavoin, varsinkin kun usein joudutaan käyttämään vierasta kieltä. Monessa maassa on vähemmän sääntöjä pentujen rekisteröinnissä FIFe:n sisälläkin, joten muista tarkistaa uroksen omistajalta etukäteen, että uros täyttää Kissaliiton rekisteröintisääntöjen mukaiset edellytykset. Pyydä tärkeistä papereista kopiot jo etukäteen: esim. napatyrätodistus, kivestodistus ja todistukset GM-testeistä.

Muista, että ulkomailla esim. FeLV- ja FIV-testit eivät aina ole yleisesti käytössä. Naaraan omistaja ottaa melkoisen riskin, jos vie naaraan testaamattomalle urokselle. Astutuksesta sovittaessa kannattaa heti sopia, että uros testautetaan. Varaudu maksamaan ylimääräiset eläinlääkärikulut uroksen omistajalle.

Ulkomaista urosta käytettäessä harvoin onnistuu ajoittaa matkat niin, että kissalla on kiima kun se menee uroksen luokse. Parasta onkin varautua siihen, että naaras voi olla uroksen luona hieman pitempään. Jotkut uroksen omistajat laskuttavat myös naaraan hoitokuluja.

Neuvoja ja apua astutuksesta ulkomailla kannattaa kysellä vaikkapa Koratrenkaan sihteeriltä.

SEURAAVA SIVU: Tiineys