SIITOSNAARAAT

Testaukset

Jokainen kasvatukseen käytettävä kissa tulee testata FeLV:n ja FIV:n varalta ennen ensimmäistä astutusta. Testi otetaan verikokeena eläinlääkärissä ja tuloksen saa joko heti tai noin viikossa. Jatkossa testauksen tarve vaihtelee kissan elinolosuhteiden mukaan, mutta periaatteessa jokainen mahdollinen kontakti testaamattoman kissan kanssa edellyttää uuden testauksen. Jos kissa on ollut samoissa tiloissa testaamattomien kissojen kanssa tai esim. karannut ulos niin, että se on ollut pois omistajan valvonnasta sen testit eivät ole enää voimassa! Periaatteessa testi tulisi näissä tilanteissa vielä uusia, koska tartunnan näkyminen testissä voi kestää parikin kuukautta.

Naaraan veriryhmä tulee testata, jos on pienintäkään syytä epäillä, että se voisi olla B. Korateilla ei ole Suomessa tavattu B-veriryhmää, joten lähinnä tämä koskee vieraslinjaisia tuontikissoja.

Jos naaraan rekisterikirjassa ei ole merkintää siitä, että se on GM-normaali, se tulee myös DNA-testata. Ota tarvittaessa yhteyttä rotuyhdistykseen, voiko naaraan statuksen todentaa jo olemassa olevilla esivanhempien testituloksilla.

Useimmat DNA-testit voi nykyään ottaa poskisolunäytteestä ja niitä tekevät useat laboratoriot. Pakollisten DNA-testien osalra tarkista aina Kissaliitton rekisterisäännöistä, mitä testiltä edellytetään. Virallisen testi pitää mahdollisesti ottaa eläinlääkärin toimesta.

Jos on epäselvää, kantaako kissasi suklaa- tai naamiovärigeenejä, tulisi myös nämä testata DNA-näytteestä, jos partneri ei ole testattu. Testi otetaan poskisolunäytteenä, ja sen voi ottaa itse. Koratyhdistyksen sihteeriltä saat neuvoja ja apua DNA-testaamiseen.

Juoksut

Koratnaaraan ensimmäinen kiima eli juoksu voi tulla hyvinkin nuorena, aikaisimmillaan jo 4-5 kk iässä. Kiima-aikana korat voi olla levoton, tarjota takapäätään, huutaa kurkku suorana tai käyttäytyä poikkeavasti, jopa aggressiivisesti omistajaa kohtaan. Useimmiten koratin juoksua ei ole vaikea havaita. Ensimmäinen kiima voi olla lievempi ja väli seuraavaan olla pitempi. Pääsääntöisesti koratnaaraat juoksevat aloitettuaan useamman kerran peräkkäin. Välissä on yleensä viikon tai parin tauko. Juoksut rasittavat elimistöä ja aiheuttavat kohtutulehduksen riskin, joten kissan tulisi astuttaa melko pian. Kiimakierto naarailla on hyvin yksilöllinen. Kannattaa merkitä aina kalenteriin ylös naaraan kiima-ajan alkaminen ja loppuminen, jotta oppii tuntemaan oman naaraansa kiimakierron. Tästä on hyötyä mm. astutusten suunnittelussa.

Kohtutulehdukset ja pillereiden käyttö

Kohtutulehdukset ovat olleet korateilla valitettavan yleisiä, koska monet naaraat juoksevat tiuhaan. Keisarinleikkaukset, vaikeat synnytykset tai hedelmättömyys sen sijaan ovat korateilla hyvin harvinaisia. Kohtutulehduriski saattaa periytyä kuten yleisestikin aikaiset juoksut ja voimakas hormonitoiminta. Kohtutulehduksia ei kuitenkaan juuri voi ehkäistä jalostusvalinnoin pienessä rodussa.

Kissoilla käytetään kiimanestoon hormonivalmisteita. Kissoilla hormoni estää kiimaa, mutta ei koskaan täysin varmasti raskautta. Naaras on siis pidettävä aina erillään siitoskykyisestä uroksesta vaikka se olisi pillereillä. Pillereiden annostelu on aina kissakohtaista. Toimiva annostus on sellainen, että kissan käytös ei muutu selvästi ennen pilleripäivää. Jos annostus on liian alhainen, kissa on jatkuvasi ”melkein” kiimassa, jolloin riski saada kohtutulehdus kasvaa. Liian suuri annostus lisää turhaan pillereiden terveysriskejä ja sivuvaikutuksia. Toimiva annostus löytyy kokeilemalla. Sekä kerta-annoksen määrä että annosteluväli tulee mitoittaa oikein. Annosteluvälin tulee olla säännöllinen, pilleriä ei saa antaa "tarpeen mukaan" kun huomaa kiiman oireita.

Esimerkkejä annostelusta:

Älä katkaise kiimaa pillereillä, vaikka eläinlääkäri näin ohjeistaisi, kaikki lääkärit eivät ole perehtyneet riittävästi kissan lisääntymisfysiologiaan. Pillereiden jälkeen ei tarvitse odottaa "välijuoksua", mutta se voi olla hyvä, jos kiima tulee kovin pian. Jos naaraalla on ollut kohtutulehdus, ei kannata antaa sen juosta lainkaan turhaan vaan astuttaa heti. Kohtutulehdus tulee lähes aina kiiman jälkiseurauksena.

Pillerit eivät ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön eivätkä leikkauksen lykkäämiseen. Niillä voi olla pitkävaikutteisia terveysriskejä. Jos kissalla ei ole tarkoitus tehdä pentuja, sen voi leikata vaikka heti ensimmäisen kiiman jälkeen tai jopa ennen sitä.

Pillereiden mahdollisia sivuvaikutuksia:
Välittömät vaikutukset

Myöhemmin ilmenevät vaikutukset

Terveysongelmat saattavat ilmetä vasta vuosien päästä, siksi kannattaa harkita tarkkaan pillereiden käyttöä. Pillerit voivat myös jollakin kissalla lisätä kohtutulehduksen riskiä, mutta yleinen kokemus on, että korateilla riskiä lisäävät vielä enemmän turhat juoksut.

SEURAAVA SIVU: Siitosurokset