KASVATUKSEN ALOITTAMINEN

Jotta voi kasvattaa Suomessa rekisteröityjä rotukissoja on hankittava kasvattajanimi. Pääasiassa järjestäytynyt kasvatus tapahtuu Suomen Kissaliiton alaisuudessa, joka kuuluu kansainväliseen kissajärjestöön FIFeen. Myös muita vaihtoehtoja on viime aikoina rantautunut Suomeen, mutta helpoimmalla aloitteleva kasvattaja pääsee alkuun Kissaliiton toiminnassa. Kissaliitolla on paljon kasvatukseen liittyviä sääntöjä, joihin perehtyminen voi tuntua hankalalta, mutta säännöt toisaalta ohjaavat kasvattajaa oikeaan suuntaan ja estävät aloittelijaa tekemästä huonoja päätöksiä. Lisäksi apua sääntöasioissa saa koratyhdistykseltä, joka on tehnyt Kissaliiton kanssa yhteistyösopimuksen. Yhdistyksen sihteeri on jonkin verran perehtynyt myös muiden järjestöjen toimintaan.

Kannattaa heti aluksi miettiä, mitkä olisivat oman kasvatustyön tavoitteet ja kuinka paljon pystyy uhraamaan resursseja (aikaa, rahaa, tilaa ja hermoja) kissaharrastukseen. Pienen rodun kasvatus on vaativaa ja koratin voimakas sukuvietti sekä reviiritietoisuus on kasvattajalle haastavaa. Myös tilat voivat asettaa rajoituksia kasvatuksen laajuudelle: Leikkaamattomia kissoja voi yleensä pitää yhdessä vain rajoitetun määrän ja tarvittaessa pennut ja esimerkiksi sairaat kissat pitäisi pystyä eristämään. Jos kotona on pieniä lapsia, ei ovien pitäminen kiinni ole aina helppoa. Sekä naaraiden että urosten pitäminen samassa taloudessa on erityisen vaativaa ja yleensä on helpompaa käyttää ulkopuolista urosta. Kaikkiin ongelmiin löytyy kyllä yleensä ratkaisut, mutta se vaatii paneutumista. Toki apua, neuvoja ja hyviä ideoita saa muilta kasvattajilta.

Kannattaa myös miettiä miten paljon on valmis uhraamaan aikaansa pentujen jälkiseurantaan, uusien omistajien opastamiseen ja huolten kuuntelemiseen ja pahimmassa tapauksessa jälkeläisten uudelleensijoittamiseen, jos ne jostakin syystä tarvitsevat myöhemmin uuden kodin.

Millainen on hyvä kasvattaja?

Pennun hankinnassa on aina tärkeää, että kasvattajan ja ostajan välinen kommunikaatio toimii. Ostajan kannalta odotukset siitä, millainen on hyvä kasvattaja voivat vaihdella. Alla on kuitenkin lueteltu joitakin kriteerejä sille, mitä hyvältä koratkasvattajalta voi odottaa.

Hyvä kasvattaja

Kasvattajan tietotaito lisääntyy kokemuksen kautta, mutta myös aloittelija voi olla hyvä kasvattaja, kunhan käyttää hyväkseen tukiverkostoa, joka koratkasvattajilla on tarjolla. Paras tilanne on se, että aloittelevalla kasvattajalla on mentori, esimerkiksi oman naaraan kasvattaja tai vaikkapa siitosuroksen omistaja. Hyvä kasvattaja kysyy jos ei tiedä, kuuntelee neuvoja ja noudattaa niitä, jos ei itse osaa parempaa ratkaisua keksiä. Kriittinen toki saa olla ja aina voi pyytää useita mielipiteitä. Kasvattaja joutuu usein tekemään ratkaisuja ilman riittäviä faktatietoja, koska esimerkiksi terveysasioissa tutkimustietoa ei aina ole riittävästi. Keskustelu ja mielipiteiden vaihto muiden kanssa auttaa päätöksenteossa ja vain tietoja jakamalla ja keräämällä mahdollistetaan tutkimuksen edistyminen ja uuden tiedon syntyminen. Osallistuminen rotuyhdistyksen järjestämiin terveystutkimuksiin ja raportointi omilla pennuilla tavatuista erikoisuuksista auttaa pitkällä tähtäyksellä koko rotua ja kaikkia kasvattajia.

Kasvatuksen aloittamisen perusasiat

SEURAAVA SIVU: Siitosnaaraat