Tärkeintä pienten pentujen hoidossa on pitää huolellisesti kirjaa pentujen painokehityksestä. Riittävän tarkka vaaka on välttämätön pentujen hyvässä hoidossa, koska ainoa tapa varmistaa
pentujen terveys ja ravinnonsaanti on säännöllinen punnitus. Digitaalinen keittiövaaka on sopiva. Syntymäpainot kirjataan ylös ja sen jälkeen jokainen pentu punnitaan säännöllisesti esim. kerran
vuorokaudessa samaan aikaan. Painon kehitys ei ole aivan tasaista, joten useammin on yleensä turha punnita, jos kaikki sujuu normaalisti. Jos painonnousussa on ongelmia tai pentuja keinoruokitaan,
voi painoa tarkkailla useammin.
Jotta pentujen painonnousua ja kehitystä voi luotettavasti tarkkailla, tulisi isomman pentueen pennut merkitä jollakin tavoin. Kaksi samanväristä ja samaa sukupuolta olevaa pentua
voi merkitä esimerkiksi värjäämällä niiden kynnet permanent-tussilla tai kynsilakalla. Parhaiten toimii CD-levyjen merkitsemiseen tarkoitettu musta tussi, joka ei haise juuri lainkaan ja tarttuu
kynsiin hyvin. Väriä joutuu yleensä lisäämään kerran pari viikossa, kun se kuluu pois. Eri pennuille laitetaan väriä eri jalkoihin. Tällä systeemillä pystyy merkitsemään isonkin pentueen. Pentujen
painotaulukkoon kannattaa kirjata ylös, miten kukin pentu on merkitty, jotta tarvittaessa muutkin voivat tunnistaa ja punnita pennut. Toinen tapa on käyttää eri värisiä kaulanauhoja, mutta niiden
kanssa on oltava tarkkana, ettei pentu loukkaa itseään tai tartu niistä kiinni. Emo voi myös pureksia nauhat poikki.
Paino laskee usein hieman syntymäpainosta, kun pentu kuivuu ja sen suoli tyhjenee, mutta noin vuorokauden sisällä painon pitäisi alkaa nousta. Painonnousu ei aina ole tasaista, mutta vuorokaudessa
painon tulisi nousta noin 10 grammaa. Painonnousussa on toki yksilöllisiä eroja, mutta jos paino ei lähde lainkaan nousuun, laskee yli vuorokauden ajan tai painonnousu pysähtyy useammaksi vuorokaudeksi,
kaikki ei yleensä ole kohdallaan. Pentu saattaa olla sairas, sillä voi olla kehityshäiriä tai se ei saa tarpeeksi ruokaa. Koratnaarailta tulee yleensä hyvin maitoa, mutta jos pentue on kovin iso tai maidontuotanto
lähtee hitaasti käyntiin, voi olla että pentueen heikoin yksilö ei saa tarpeeksi ravintoa.
Emon maidontuotannon käynnistymisessä ja lisääntymisessä olennaista on se, että pennut imevät. Maidontuotannon lisäämiseen käytetään joskus Metoclopramide-nimistä lääkeainetta,
jonka sivuvaikutuksena on maidontuotannon lisääntyminen. Lääke ei kuitenkaan ole Suomessa tähän käyttöön rekisteröity. On erittäin harvinaista, että maitoa ei tule ollenkaan. Joskus
maito ei riitä kunnolla koko pentueelle, mutta silloinkin on tärkeää, että kaikki pennut imevät ja lisäruokinnalla turvataan vain riittävä painonnousu. Jos pentueen pienin imee itse, on usein viisainta
lisäruokkia suurimpia pentuja, jolloin maito riittää paremmin ja pienemmätkin saavat myös emon maitoa.
Pahojen synnytyskomplikaatioiden ilmetessä (emo menehtyy tai joudutaan leikkaamaan) voi olla mahdotonta antaa pentujen imea. Parasta olisi, jos pennut voisi antaa toisen synnyttäneen emon
hoivaan, mutta käytännössä pentujen sijoittaminen oman kissalan ulkopuolelle on jo tautiriskien takia yleensä mahdotonta. Pennut voi ruokkia kokonaan itse, mikä on n. 3 viikon vaativa ja aikaa
vievä projekti. Tavallinen keisarinleikkaus ei yleensä juuri vaikuta pentujen imemiseen, vaan ne pärjäävät hyvin ilman lisäruokintaa, koska emot toipuvat nopeasti.
Emon maito on aina parasta ravintoa pennuille! Mikään korvike ei vastaa aitoa kissanmaitoa. Erityisen tärkeää on, että pennut saavat emonsa tai muun synnyttäneen naaraan maitoa ensimmäisen
vuorokauden aikana. Emon vasta-aineet imeytyvät vapaasti suoraan verenkiertoon pennun suolistosta ensimmäisen 16 tunnin aikana. Sen jälkeenkin emon vasta-aineet hyödyttävät pentua.
Älä siis lisäruoki vastasyntyneitä "varmuuden vuoksi", vaan vasta kun on selvää, että paino ei normaalisti lähde nousuun. Jos kuitenkin alle 3 viikkoisen pennun painonnousu pysähtyy useammaksi
vuorokaudeksi tai lähtee laskuun, asiaan kannattaa puuttua, koska pieni pentu kuivuu nopeasti ja kuiva pentu saattaa tarvita lisäruoan lisäksi myös nesteytystä. Kannattaa ottaa yhteyttä kokeneempaan
kasvattajaan ja/tai eläinlääkäriin, jos pennun paino-ongelmat jatkuvat useamman vuorokauden.
Keinoruokintaan tulee käyttää vain kissoille tarkoitettua vastiketta (Royal Canin tai KMR), joita saa apteekeista ja eläinlääkäriasemilta. Tuttipullolla voi syöttää, mutta vastasyntyneen pennun ruokinnassa
turvallisin ja tehokkain tapa on ruokintaletkun käyttö. Letkuruokinta on yllättävän helppoa. Ruokintaletkuja saa tällä hetkellä ainakin Kissaklinikka Felinasta, mutta kannattaa kysyä myös muilta
kasvattajilta, jos jollakin on niitä varastossa. Ohje löytyy mm. alla olevasta linkistä. Pulloruokinnassa on varottava, ettei maitoa mene keuhkoihin ja on melko vaikea tietää tarkkaan paljonko maitoa
pentu on syönyt, jos maitoa roiskuu paljon pitkin. Letkulla ruokittaessa maidon määrä on täsmällinen eikä ruokintaan mene paljon aikaa. Riippumatta ruokintametodista, kannattaa olla erittäin huolellinen
välineiden desinfioinnissa. Helpointa on käsitellä kaikki välineet kiehuvan kuumalla vedellä ennen ja jälkeen ruokinnan. Kädet kannattaa desinfioida aina ennen ruokinnan aloittamista. Jos emo on kovin
hermostunut, kannattaa joko ruokkia pentu toisessa huoneessa tai sulkea emo ruokinnan ajaksi esim. kuljetuslaatikkoon. Pennut huutavat yleensä vähemmän, kun niitä ottaa reilusti niskasta kiinni.
Pennun käsittelyä helpottaa myös, kun käärii pennun hoitotoimenpiteiden ajaksi esimerkiksi pieneen pyyhkeeseen.
Pentujen painon seurannassa voi käyttää esimerkiksi Excel-taulukoita: painotaulukko 1,
painotaulukko 2, painotaulukko 3 (tallenna omalle koneellesi klikkamalla linkkiä hiiren toisella näppäimellä) tai
vaikkapa ruutuvihkoa. Kussakin taulukossa on tilaa 4 viikon painomerkinnöille ja otsikkoriville voi itse kirjoittaa pentujen "työnimet". Excel tauluun saat lisättyä oman pentueesi päivämäärät kätevästi alla
olevan ohjeen mukaisesti:
Esimerkki erään kasvattajan eri pentueiden painokehityksestä
Pentuja ei välttämättä tarvitse punnita joka päivä luovutusikäiseksi saakka, mutta ainakin siihen asti, kun kaikki syövät kiinteää ruokaa, kannattaa punnita pennut säännöllisesti.
Jos joutuu pentuja lisä- tai keinoruokkimaan, n. 2,5 viikkoisena voi vastikkeen lisäksi jo alkaa antaa esim. veteen sekoitettua Hill's A/D toipilasruokaa kertakäyttöruiskulla suoraan suuhun (saa eläinlääkäriasemilta).
Useimmat pennut eivät tarvitse lisäruokaa ennen kuin ovat 3-4 viikkoisia. Paino nousee useimmiten emon maidolla hyvin, kunnes pennut lähtevät pesästä ja alkavat liikkua enemmän. Mitään kiirettä kiinteään
ruokaan totuttamisella ei ole, pennut voivat kasvaa pelkällä emon maidolla jopa 5-viikkoiseksi.
Kiinteään ruokaan totuttamisen voi aloittaa hyvin ei tavoin. Jotkut pennut alkavat itse syödä kuivaruokaa, jos sitä on esillä (esim. Royal Canin Babycat). Jotkut kasvattajat aloittavat
raa'alla jauhelihalla, jotkut Hill's A/D:lla ja jotkut erilaisilla pennuille tarkoitetuilla purkkiruoilla. Kannattaa muistaa, että A/D ei ole penturuokaa ja sitä tulee antaa vain tilapäisesti, sen jälkeen
pennun tulee saada "oikeaa" penturuokaa. Luovutusiässä koratpentujen pitäisi painaa vähintään kilon, useimmiten tähän painoon päästään noin 10 viikon kohdalla.
Lähes kaikki pennut maistelevat ensimmäisenä kiinteänä ruokana kissanhiekkaa! Käytä siis pennuilla ensin aina paakkuuntumatonta tai normaalia hiekkaa, älä mikrohiekkaa, joka saattaisi tukkia suoliston.
Pennut oppivat yleensä hiekkalaatikolle lähes itsestään seuraten emon esimerkkiä. Älä vaihda hiekkaa kokoaan joka päivä, jotta pennut ymmärtävät emon tuoksuista mikä on hiekkalaation tarkoitus. Pennuilla
voi alussa laittaa oman pienemmän hiekkalaatikon. Jotkut pennut oppivat hieman hitaammin ja vahinkoja voi tulla esim. sängylle, kun pentu ei ehdi ajoissa laatikolle. Yleensä pennut kuitenkin oppivat pian.
Jos pentu kuitenkin pissaa tai kakkaa samaan paikkaa hiekkalaatikon ulkopuolelle useampana päivänä, on tilanteeseen puututtava, ettei se jää tavaksi. Asian voi ratkaista laittamalla ko. paikkaan pienen
hiekkalaation tai estämällä pennun pääsy paikkaan muutamaksi päiväksi ja huolehtimalla, ettei siihen ole jäänyt hajuja.
Napanuorat lähtevät pennuilta 4-6 päivän iässä. Navan kohdalla voi olla pitkäänkin "nappula". Vasta 4-6 viikon iässä yleensä huomaa, onko pennulla napatyrä. Napa-arpi voi hävitä hitaasti, mutta jos
vatsanpeitteissä on selvästi reikä, josta nappulan saa työnnettyä sisään, kyseessä on tyrä. Pienen pennun napaa kannattaa tarkkailla, jos napa tai navan ympäristö muuttuu punaiseksi tai tulehtuneen
näköiseksi on heti otettava yhteyttä eläinlääkäriin.
Pentujen silmät aukeavat 7-14 vrk iässä. Joskus pennut voivat syntyä silmät auki tai silmät aukeavat jo parin päivän iässä. Tällöin on tärkeää pitää pennut
hämärässä ja tarvittaessa pyytää eläinlääkäriltä kostutustippoja silmiin. Useimmiten silmien aukeaminen ”ennen aikojaan” ei ole ongelma. Pennut usein karsastavat silmien
auettua, tämä on normaalia ja häviää vähitellen silmien kehittyessä.
Käsittele pentuja paljon, niin niistä tulee sosiaalisia ja helposti käsiteltäviä. Pentujen kynsien leikkuu kannattaa aloittaa siinä vaiheessa, kun ne ovat oppineet kunnolla kiipeilemään, esim. 6 viikon iässä.
Jotkut aloittavat aikaisemminkin. Ole kärsivällinen ja ajoita ensimmäinen kynsien leikkuu rauhalliseempaan hetkeen. Kun ensimmäinen kerta on positiivinen kokemus, ei jatkossakaan ole ongelmia.
Koska koratpennut yleensä käyttävät mielellään hampaitaan, olisi hyvä opettaa niille, että käsiä ei saa purra. Kun kielto on johdonmukainen, pennut oppivat kyllä, vaikka se saattaa viedä aikaa.
Kun pennut alkavat liikkua ja maistella asioita, kannattaa huolehtia siitä, että ne eivät pääse puremaan sähköjohtoja. Yksi tapa ehkäistä johtojen puremisen kehittymistä pahaksi tavaksi on käsitellä
johdot pahanmakuisella aineella (etikka, tabasco) siinä vaiheessa kun pennut ensimmäisen kerran niitä alkavat maistella. Useimmat pennut oppivat näin jättämään johdot rauhaan.
Pentujen hoidosta ja ruokinnasta saat lisätietoa muun muassa Kissaliiton kissan omistajan oppaasta. Mikäli jokin asia ihmetyttää, kysy neuvoa muilta kasvattajilta tai vaikkapa yhdistyksen toimihenkilöiltä.
Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, kaikki ovat joskus olleet aloittelijoita ja kokeneetkin kasvattajat kyselevät toisiltaan kun eteen tulee jotain itselle outoa.
SEURAAVA SIVU: Pentujen terveys
Kirjoita päivämäärät kahteen ensimmäiseen soluun. Maalaa nämä kaksi solua hiirellä ja paina hiiren oikealla näppäimellä alemman solun oikeaa alakulmaa. Pidä hiiren näppäin alas painettuna ja vedä
hiirellä koko päivämääräsarake alas asti ja päästä irti. Excel lisää automaattisesti jokaiseen soluun päivämäärän.