Kasvatuksen tavoitteet voivat vaihdella, mutta jos kasvatuksesta kiinnostuu tosissaan ja haluaa tehdä sitä pitkäjänteisesti kysymys on jo muustakin kuin kahden kissan astuttamisesta, synnytyksestä ja pentujen hoidosta. Yksittäinen kasvattaja voi monin tavoin edistää rodun suunnitelmallista kasvatusta ja halutessaan oppia todella paljon jalostuksesta, genetiikasta ja muista mielenkiintoisista asioista. Kaikkien ei tarvitse olla asiantuntijoita, mutta jokaisen pitäisi silloin tällöin pysähtyä miettimään miten voisi edistää oman rotunsa terveyttä ja elinvoimaisuutta.
ULKONÄKÖ
POPULAATIOGENETIIKKAA
PENTUELOMAKE JA GEENIPANKKI
Suomen Koratrengas ry kerää ja ylläpitää myös omaa tietokantaa korattien terveystilanteesta ja lisääntymisestä. Yhdistyksellä on pentuelomake, joka jokaisen kasvattajan pitäisi täyttää ja toimittaa yhdistyksen sihteerille. Lomakkeet arkistoidaan ja aineisto voidaan myöhemmin antaa tutkijoiden käyttöön esimerkiksi rodun lisääntymisen tutkimisessa. Niistä voidaan myös aineiston kasvaessa tehdä tilastollista analyysia pentuekoosta, synnytysten onnistumisista ja pentukuolleisuudesta.
Koratyhdistys on myös mukana kehittämässä kissojen kansallista geenipankkia. Tavoitteena on, että mahdollisimman monen koratin DNA otetaan talteen. Geenipankki voi auttaa esimerkiksi sairauksien geneettisen taustan selvittämisessä ja sitä kautta hyödyttää koko rotua. Näytteen voi ottaa koska tahansa käydessään eläinlääkärissä, mukaan tulee taustatietolomake, jossa on myös lähetysohje. Näyte tarvitaan vain kerran ja kissan perimä talletetaan pankkiin myös tulevaisuuden tutkimustarpeita ajatellen. Lisätietoa saat yhdistyksen sihteeriltä.
KUOLINSYYN TUTKIMUKSET
Suomessa kissojen kuolinsyyntutkimuksia tehdään Ruokavirastossa. Lähetys- ja pakkausohjeet löytyvät Ruokaviraston internet-sivuilta: www.ruokavirasto.fi.
Mukaan tarvitaan lähete, joka kannattaa aina pyytää kissaa hoitanutta eläinlääkäriä täyttämään.
SEURAAVA SIVU: Alkuun
Kasvattajan tulisi tuntea rodun standardi. Jokaisella kasvattajalla on omat mieltymyksensä ja painotuksensa kasvatuksessa. Standardi antaa kuitenkin kuvan ihanteesta, johon pyritään. Vaikka kaikista yksilöistä ei voi eikä tarvitse tulla näyttelytähtiä, on kuitenkin toivottavaa että jokainen korat olisi tunnistettavissa myös ulkoisesti rotunsa edustajaksi.
Genetiikasta ja populaatiotason suunnittelusta kissankasvatuksessa on saatavilla tietoa kirjallisuudessa ja internetissä. Populaatiogenetiikan merkityksestä koratkasvatuksessa voi lukea Korvalehdessäkin julkaistusta artikkelista.
Koratkasvattajat- ja yhdistykset ovat perinteisesti olleet hyvin aktiivisesti mukana kissojen terveyttä edistävissä tutkimusprojekteissa.
Kun kissa kuolee yllättäen tai nuorena, eikä tarkkaa tietoa kuolinsyystä tai sairauden laadusta ole saatu, olisi tärkeää lähettää kissa patologiseen kuolinsyyntutkimukseen. Rodun kannalta on tärkeää selvittää kissojen kuolinsyyt, koska näin saattaa esimerkiksi löytyä uusia perinnöllisiä sairauksia, joihin voidaan etsiä testejä tai hoitokeinoja. Toisaalta jos kotona on muita kissoja voi näin löytyä tarttuva sairaus ja muut kissat saadaan hoidettua ennen kuin ne sairastuvat vakavasti. Myös lähisukulaisilta osataan mahdollisesti näin hakea sairauksia, joissa aikainen hoidon aloittaminen on tärkeää.